27.8.2004

Asian aikaisempi käsittely

Ennakkoratkaisuhakemus

Hakemuksessaan keskusverolautakunnalle A on pyytänyt ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

Jos A käyttää B Oyj:n 2003 työsuhdeoptiota (B 2003) ns. cashless exercisella eli antamalla arvopaperinvälittäjälle samanaikaisesti sekä toimeksiannon merkitä työsuhdeoptioilla B Oyj:n osakkeita että välittömästi myydä näin merkityt osakkeet jäljempänä tarkemmin selvitettävällä tavalla,

1) katsotaanko, että tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukainen ansiotulona verotettava etuus on cashless exercise -toimeksiannossa myytyjen osakkeiden myyntihinta vähennettynä käytettyjen optioiden mukaisella osakkeiden merkintähinnalla ja

2) vähennetäänkö A:lta perityt cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät toimeksiantokulut määriteltäessä veronalaisen työsuhdeoptioedun määrää vai vähennetäänkö edellä mainitut kulut verotuksessa ansiotulon hankkimisesta aiheutuneina kuluina?

A on kertonut työskennelleensä B Oyj:n palveluksessa vuodesta 1992 ja työssäolovuosiensa aikana osallistuneensa useaan B:n optio-ohjelmaan. A:lle tarjottiin 9.5.2003 B:n 2003 optio-ohjelman työsuhdeoptioita ja hän hyväksyi tämän optiotarjouksen 6.6.2003.

A on käyttänyt aiemmissa optio-ohjelmissa saamiaan optioita pankkiiriliikkeen kanssa tekemällään termiinisopimukseen perustuvalla kaupalla, jolloin käyttö on verotettu kahdessa osassa, osakemerkintä B:n osakkeen keskikurssin mukaan ansiotulona ja osakkeiden myynti pääomatulona.

B Oyj:n yhtiökokous teki 27.3.2003 päätöksen B 2003 optio-ohjelmasta, jossa optioiden merkintä- eli käyttöaika alkaa 1.7.2004 ja päättyy 31.12.2008. Tämä B:n optio-ohjelma poikkeaa aikaisemmista optio-ohjelmista, sillä 2003 optiot ovat koko merkintäajan siirtokelvottomia. Koska optionhaltijat eivät voi myydä tai muutoin luovuttaa 2003 optioita, B 2003 optiot eivät ole markkina-arvopapereita.

B Oyj:n 2003 työsuhdeoption siirtokelvottomuus merkitsee, että
1. optiolla ei voida käydä kauppaa, vaan työsuhdeoptionhaltijan on itse käytettävä optio ja
2. option käyttäminen sisältää aina työsuhdeoption oikeuttamien osakkeiden merkinnän.

B Oyj:n 2003 optio-ohjelman optioiden kaltaiset siirtokelvottomat optio-oikeudet ovat kansainvälisesti tavallisin optiomuoto, sillä kansainväliset yhtiöt pyrkivät sitouttamaan työntekijänsä osakkeen arvonnousun edistämiseen.

Koska B Oyj:n aikaisemmat työsuhdeoptiot ovat olleet siirtokelpoisia optioita, niiden arvo ei ole yksinomaan seurannut osakkeen markkinahintaa, vaan muodostunut useiden tekijöiden yhdistelmästä. Arvoon vaikuttavat osakkeen hinta, vallitseva korkotaso, option käyttöajan pituus sekä osakkeen hinnanheilahtelu (volatiliteetti). Jos siirtokelpoinen optio on julkisesti noteerattu kuten esimerkiksi B 1999A optiot, option hinta muodostuu itsenäisesti markkinoilla näiden erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja sen hintaan sisältyy usein yhteisvaikutukseen perustuvaa ns. odotusarvoa.

Esimerkki A:
Siirtokelpoinen optio (noteerattu pörssissä, optio myytävissä)
- optioehtojen mukainen osakkeen merkintähinta: 15 euroa
- osakkeen, joka optiolla voidaan merkitä, markkinahinta tänään: 15,50 euroa
- option käyttöaika päättyy 31.12.2005
- option hinta pörssissä 4 euroa
- optionhaltija maksaa arvopaperin välittäjälle option myynnistä välitys- ja muut kulut markkinakäytännön mukaan.

B 2003 siirtokelvottomien optioiden arvo poikkeaa siirtokelpoisten ja usein pörssinoteerattujen optioiden hinnanmuodostuksesta olennaisesti. Siirtokelvottomien optioiden arvo on osakkeen markkinahinnan ja optiota vastaavan osakkeen merkintähinnan välinen erotus vähennettyinä mahdollisilla realisointikuluilla. Siirtokelvottomille optioille ei muodostu erillistä odotusarvoa eikä itsenäistä hinnanmuodostusta.

Esimerkki B:
Siirtokelvoton optio (vain optioehtojen mukainen käyttötapa mahdollinen, ei myytävissä)
- optioehtojen mukainen osakkeen merkintähinta 15 euroa
- osakkeen, joka optiolla voidaan merkitä, markkinahinta tänään 15,50 euroa
- option käyttöaika päättyy 31.12.2005
- optiolla ei ole hintaa; option arvoksi muodostuu 15,50 - 15 euroa, eli 0,50 euroa
- optionhaltija maksaa työnantajan nimeämälle arvopaperinvälittäjälle option käytöstä määrätyn palkkion.

B Oyj:n aiempiin työsuhdeoptio-ohjelmiin osallistuneet henkilöt ovat voineet vapaasti valita pankin tai pankkiiriliikkeen, jonka pitämään arvo-osuusrekisteriin työsuhdeoptiot on käyttöajan alettua merkitty. Jos näitä työsuhdeoptioita on käytetty osakkeita merkitsemällä, merkinnästä on ilmoitettu suoraan B Oyj:lle. B Oyj on ilmoittanut osakemerkinnät noin kerran kuukaudessa kaupparekisteriin, jonka jälkeen option haltija on saanut merkitsemänsä osakkeet arvo-osuustililleen. Jos optionhaltija on päättänyt käyttää työsuhdeoptionsa myymällä, hän on voinut vapaasti valita, myykö optionsa itse vai käyttääkö valitsemaansa arvopaperinvälittäjää.

B 2003 optio-ohjelman hallinnointi poikkeaa aiemmista oleellisesti. B Oyj on ilmoittanut siirtävänsä 2003 työsuhdeoptioiden hallinnoinnin kokonaan ulkopuoliselle taholle, C:lle, minkä vuoksi työsuhdeoptionhaltijat voivat käyttää 2003 työsuhdeoptioitaan vain C:n välityksellä. Hyväksyessään B 2003 työsuhdeoptiotarjouksen optionhaltija avaa C:ssä rajoitetun asiakastilin. Vuoden 2003 työsuhdeoptiot merkitään asiakastilille käyttöajan alettua ja optionhaltija voi seurata tiliään internetin välityksellä. Myös kaikki toimeksiannot tehdään C:lle. C ottaa vastaan optionhaltijan toimeksiannon, tekee sen edellyttämät osakemerkinnät, välittää optioiden käytöstä tiedon B:lle ja toteuttaa mahdolliset osakemyynnit Helsingin Pörssin kautta. Muut optionhaltijoiden varallisuudenhoito- ja pankkipalvelut, kuten varsinaisten osakkeiden säilytyspalvelun, hoitaa edelleen jokaisen optionhaltijan valitsema pankki ja arvo-osuustilinpitäjä.

Siirtokelvotonta optio-oikeutta ei voi sellaisenaan myydä, joten B 2003 työsuhdeoptioiden käyttö edellyttää aina osakkeiden merkitsemistä. Työsuhdeoption realisointiarvo on välittömästi sidoksissa optiolla samanaikaisesti merkittävän osakkeen myyntihintaan. Käyttötavan valinta riippuu siitä, haluaako optionhaltija pitää optioilla merkittyjä osakkeita itsellään vai ei.

Työsuhdeoptionhaltijat voivat käyttää B 2003 optioitaan seuraavien vaihtoehtojen mukaan:

1. Ns. cashless exercise -vaihtoehto: Optioiden arvon realisoiminen tapahtuu antamalla samanaikaisesti optiolla merkittävien osakkeiden merkintä- ja myyntimääräys C:lle. Osakkeet myydään markkinoilla välittömästi ja niiden merkintähinta maksetaan myynnistä saadulla tuotolla. Optioista saatu realisoitunut hyöty on osakkeiden myyntihinnan ja merkintähinnan erotus, josta vähennetään lisäksi C:n perimät toimeksiantokulut.

2. Buy and hold -vaihtoehto eli option käyttäminen merkitsemällä ja pitämällä osakkeet: Optioilla merkitään B:n osakkeita antamalla merkintätoimeksianto C:lle. Optionhaltija maksaa optioiden merkintähinnan ja toimeksiantokulut. Kaikki merkityt osakkeet kirjataan optionhaltijan arvo-osuustilille ja hän voi myydä ne myöhemmin haluamanaan ajankohtana.

3. Sell to cover eli myy ja merkitse -vaihtoehto: Tämä option käyttömuoto on edellisten 1- ja 2-kohtien yhdistelmä. Optionhaltija merkitsee optioillaan osakkeita ja pitää itsellään merkityistä osakkeista ne, joiden merkintähinta voidaan kattaa loppujen osakkeiden myynnistä saadulla tuotolla. Osakemyynti toteutetaan välittömästi osakemerkinnän jälkeen. Koska osakkeiden nettomyyntihinta kattaa kaikkien osakkeiden merkintähinnan ja C:n perimät toimeksiantokulut, saa optionhaltija haltuunsa osakkeita käyttämättä osakemerkintään omaa rahaa.

B 2003 työsuhdeoptio-ohjelma poikkeaa siis aikaisemmista B Oyj:n työsuhdeoptio-ohjelmista seuraavasti:

1. B 2003 työsuhdeoptiot ovat siirtokelvottomia ja niiden käyttö edellyttää aina osakemerkintää.
2. Työsuhdeoptioille ei muodostu erillistä hintaa odotusarvosta, vaan niiden arvo määräytyy suoraan option toimeksiannon toteutushetken B-osakkeen kurssin mukaan.
3. Optio-ohjelmaan osallistuva henkilö ei voi itse valita optioiden säilytyspaikkaa, vaan säilytystilit avataan C:ssä.
4. Työsuhdeoptioita voi käyttää vain C:n välityksellä.
5. B Oyj on sopinut C:n kansa työsuhdeoptioiden käyttötavat ja sen, mitä kuluja ja palkkioita C voi optionhaltijalta veloittaa.

A:n käsityksen mukaan ei ole perustetta käyttää osakkeen merkintäpäivän keskikurssia laskettaessa työsuhdeoptioedun käytöstä syntyvän ansiotulona verotettavaa edun määrää, sillä keskikurssin käyttö johtaisi tässä tapauksessa virheelliseen ja osittain jopa sattumanvaraiseen lopputulokseen.

A on esittänyt näistä eroavuuksista seuraavan esimerkin:

Osakkeen kurssi
a) toteutushetki: 12,50 euroa, kulut -0,50 euroa, merkintähinta -10,00 euroa, verotettava etuus +2,00 euroa,
b) keskikurssi I: 13,50 euroa, kulut -0,50 euroa, merkintähinta -10,00 euroa, verotettava etuus +3,00 euroa,
tai c) keskikurssi II: 9,50 euroa, kulut -0,50 euroa, merkintähinta -10,50 euroa, verotettava etuus +1,00 euroa

Jos ansiotulona verotettava etuus määräytyy keskikurssin mukaan, verotettava etu määräytyy sattumanvaraisesti; vaihtoehdossa c) henkilölle ei synny verotettavaa etua lainkaan ja vaihtoehdossa b) verotettava etuus olisi 3 euroa. Sen sijaan käytettäessä toimeksiannon toteutushetken osakekurssia laskennan perusteena verotettava etu vastaa option käypää arvoa optionhaltijalle työsuhdeoption käyttöhetkellä. Esimerkin vaihtoehdossa a) verotettava etuus olisi 2 euroa. Cashless exercise -menettelyssä osakekaupasta saatu nettotuotto tilitetään optionhaltijalle, joten työsuhdeoptioedun käypä arvo option käyttöhetkellä on selkeästi ja kiistattomasti todennettavissa. Näin ollen sitä on mahdollista käyttää myös verotuksen perusteena.

Keskusverolautakunta on A:n vuodelta 2004 toimitettavaa valtion- ja kunnallisverotusta varten lausunut ennakkoratkaisuna seuraavaa:

1) Jos hakija merkitsee cashless exercise -toimeksiannolla B 2003 työsuhdeoptioiden perusteella B Oyj:n osakkeita, hänen veronalaista ansiotuloaan on osakkeen käypä arvo sitä merkittäessä vähennettynä hänen osakkeesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. B Oyj:n osakkeen käypänä arvona on hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa pidettävä sitä hintaa, jolla osake merkinnän jälkeen välittömästi myydään.

2) Hakijalta perityt cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät toimeksiantokulut vähennetään verotuksessa ansiotulon hankkimisesta aiheutuneina menoina.

Perustelut

1) Hakija työskentelee B Oyj:n palveluksessa. B Oyj:n yhtiökokous on tehnyt päätöksen 2003 optio-ohjelmasta. B 2003 optioiden käyttöaika alkaa heinäkuun 1. päivänä 2004 ja päättyy joulukuun 31. päivänä 2008. Optiot ovat koko merkintäajan siirtokelvottomia. Hakijalle on tarjottu B 2003 optio-ohjelman työsuhdeoptioita ja hän on 6.6.2003 hyväksynyt tarjouksen. B 2003 työsuhdeoptioiden käyttö on B Oyj:n yksipuolisella päätöksellä rajattu tapahtuvaksi C:n kautta. Tällöin B Oyj:n työsuhdeoption haltija voi käyttää 2003 optioitaan niin sanotulla cashless exercise -toimeksiannolla. Optioiden arvon realisoiminen tapahtuu antamalla samanaikaisesti optiolla merkittävien osakkeiden merkintä- ja myyntimääräys C:lle. Osakkeet myydään markkinoilla välittömästi ja niiden merkintähinta maksetaan myynnistä saadulla tuotolla. Optioista saatu realisoitunut hyöty on osakkeiden myyntihinnan ja merkintähinnan erotus, josta vähennetään lisäksi C:n perimät toimeksiantokulut.

Tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla.

B 2003 työsuhdeoptiot ovat siirtokelvottomia, joten niiden käyttö edellyttää aina osakkeiden merkitsemistä. Cashless exercise -toimeksiannossa työsuhdeoptioiden kohteena olevien osakkeiden merkintä ja myynti tapahtuvat yhdellä toimeksiannolla, joten osakkeiden merkintä ja myynti muodostavat yhden kokonaisuuden. Työsuhdeoptioilla merkityt osakkeet myydään merkinnän jälkeen välittömästi pörssin kautta. Cashless exercise -toimeksiannolla myytävien osakkeiden myyntihinta määräytyy B Oyj:n osakkeen pörssikurssin mukaan. Myyntihinta on kaupan toteutushetkellä tarkasti osoitettavissa. Näissä olosuhteissa sitä hintaa, jolla osake välittömästi merkinnän jälkeen myydään, on pidettävä työsuhdeoptiosta saatavan edun arvoa laskettaessa osakkeen käypänä arvona.

2) B Oyj on 2003 työsuhdeoptioita tarjotessaan ilmoittanut, että optionhaltija joutuu maksamaan option käyttöön liittyvät markkinaehtoiset kulut C:lle. Kulut vastaavat tavallisia arvopaperin välityskuluja osake- ja johdannaiskaupassa ollen noin 0,5 - 2 prosenttia kaupan arvosta. Hintaan vaikuttavat kaikki option käyttöön liittyvät arvopaperinvälittäjän kustannukset.

Cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät kulut kohdistuvat hakijan ansiotuloon. Kulut ovat hakijan ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja. Työsuhdeoptiosta saatu etu on palkkatuloa. Cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät kulut vähennetään hakijan ansiotulosta siten, kuin ansiotulosta tehtävien tulonhankkimismenojen vähentämisestä on säädetty.

Sovelletut oikeusohjeet

Tuloverolain 29 §:n 1 momentti, 30 §:n 3 momentti, 66 §:n 3 momentti ja 95 §:n 1 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on vaatinut ennakkoratkaisun kumoamista ja uutena ennakkoratkaisuna lausuttavaksi, että

1) jos hakija merkitsee cashless exercise -toimeksiannolla B 2003 työsuhdeoption perusteella B Oyj:n osakkeita, hänen veronalaista ansiotuloaan on osakkeen käypä arvo sitä merkittäessä vähennettynä hänen osakkeesta ja työsuhdeoptiosta yhteensä maksamallaan hinnalla. B Oyj:n osakkeen käypänä arvona on hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa pidettävä osakkeiden merkintäpäivän keskikurssia.

2) Hakijalta perityt cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät kulut ovat siltä osin kuin ne kohdistuvat osakkeiden merkintään, ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja ja siltä osin kuin ne kohdistuvat merkinnällä saatujen osakkeiden luovutukseen, ne luetaan osakkeiden luovutuksesta saatavan voiton määrää laskettaessa voiton hankkimisesta aiheutuneisiin menoihin.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa B:n optio-ohjelma poikkeaa sen aiemmista optio-ohjelmista siten, että 2003 optiot ovat koko merkintäajan siirtokelvottomia eli työsuhdeoption haltijan on aina itse käytettävä optio ja tämä käyttö sisältää aina osakkeiden merkitsemisen.

Hakija on valinnut ns. cashless exercise -vaihtoehdon, jossa optioiden arvon realisoiminen tapahtuu antamalla samanaikaisesti optioilla merkittävien osakkeiden merkintä- ja myyntimääräys C:lle. Osakkeet myydään markkinoilla välittömästi ja niiden merkintähinta maksetaan myynnistä saadulla tuotolla. Optioista saatu realisoitunut hyöty on osakkeiden myyntihinnan ja merkintähinnan erotus, josta vähennetään lisäksi C:n perimät toimeksiantokulut.

Hakemuksen mukaan cashless exercise -menettelyssä työsuhdeoptioiden edustamien osakkeiden merkintä ja myynti tehdään yhdellä samanaikaisella toimeksiannolla käyttämällä apuna esimerkiksi osakelainauksen mahdollisuutta. Hakemukseen liitetyn kaavion mukaan

+ Toimeksianto- päivä T
1) optionhaltija antaa cashless exercise -toimeksiannon C:lle ja C vastaanottaa toimeksiannon.

+ Toimeksiannon toteutus
1) optioilla merkityt osakkeet kirjataan kaupintatilille toimeksiantopäivänä T
2) osakemyynnin ja osakemerkinnän selvittäminen tapahtuu kaupintatilin kautta.

+ Toimeksiannon selvitys- päivänä T+3
1) C lainaa käytettyjä optioita vastaavan määrän osakkeita markkinoilta ja myy osakkeet toimeksiannon mukaan
2) osakkeiden myynnistä saadut varat tilitetään optionhaltijalle sen jälkeen, kun C on vähentänyt summasta osakkeen merkintähinnan ja toimeksiantokulut.

Keskusverolautakunta on päätöksessään pitänyt järjestelyä yhtenä kokonaisuutena. Ratkaisu on syntynyt äänestyksin. Päätökseen liitetyn eriävän mielipiteen mukaan cashless exercise -menettely sisältää kaksi erillistä tapahtumaa eli optio-oikeuteen perustuvan osakemerkinnän ja sen jälkeen tapahtuvan osakkeiden myynnin. Ennakkoratkaisun 2- kohdan osalta olisi tullut lausua, että hakijalta perityt cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät toimeksiantokulut ovat ansiotulon hankkimisesta aiheutuneita menoja siltä osin kuin ne kohdistuvat työsuhdeoption käyttämiseen osakkeita merkitsemällä ja siltä osin kuin toimeksiantokulut kohdistuvat merkinnällä saatujen B Oyj:n osakkeiden luovutukseen, ne luetaan osakkeiden luovutuksesta saatavan voiton määrää laskettaessa voiton hankkimisesta olleisiin menoihin.

Tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan veronalaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhdeoptio). Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptioita käytetään, vähennettynä verovelvollisen osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptioista yhteensä maksamalla hinnalla. Etu katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona työsuhdeoptioita käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai osuudet. Työsuhdeoption käyttämiseen rinnastetaan sen luovutus. Tällöin edun arvoksi katsotaan työsuhdeoption luovutushinta vähennettynä luovuttajan maksamalla hinnalla.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut ratkaisussaan 19.6.2003 taltio 1504, että kun työsuhdeoptiossa on kyse työnantajan maksamasta palkasta, ei optioedun saajan B:n pankkiiriliikkeen kanssa tekemällä termiinisopimuksella ollut vaikutusta siihen edun arvoon, joka tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaan on edun saajan veronalaista ansiotuloa. Kyseisestä järjestelystä, jolla B oli suojannut työsuhdeoptionsa arvoa, aiheutunutta tappiota tai menoja ei voida myöskään pitää työsuhdeoptioiden käyttämisellä saadun palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina verotuksessa vähennyskelpoisina erinä. Termiinijärjestelyistä aiheutuneet tappiot ovat B:n verotuksessa vähennyskelpoisia tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettuina luovutusvoittoina. B oli asian aiemmassa käsittelyvaiheessa todennut muun muassa, että koska N:n optioita ei voinut luovuttaa kolmannelle osapuolelle vuoden 1998 aikana, hän oli sopinut pankkiiriliike C:n kanssa 27.11.1997 optioiden myyntisopimuksen, jolla loi myyntimekanismin tilanteeseen, jossa optioille ei ollut ostajamarkkinaa tai jossa optiot asettanut yritys ei ollut sallinut optioiden luovutusta kolmannelle osapuolelle.

A:n ennakkoratkaisuhakemuksessa kuvatussa tapauksessa työntekijä saa työnantajalta palkanluontoisen etuuden siinä muodossa, että hän saa option merkitä työnantajayhtiön osakkeita. Työntekijä voi kuitenkin etuuteen liittyvien ehtojen mukaan nostaa etuutensa vain siinä muodossa, että hän merkitsee osakkeet. Hakemuksessa todetaan, että tämänkaltaiset siirtokelvottomat optio-oikeudet ovat kansainvälisesti tavallisin optiomuoto, sillä kansainväliset yhtiöt pyrkivät sitouttamaan työntekijänsä osakkeen arvonnousun edistämiseen. Suhteessa työnantajaansa B Oyj:hin työntekijä voi siis kaikissa vaihtoehdoissa nostaa palkanluontoisen etuutensa vain merkitsemällä option perusteella osakkeet. Se taas, että työntekijä sen jälkeen disponointivaltaansa käyttäen päätyykin valitsemaan osakkeiden pitämisen sijasta niiden myymisen, on erillinen, palkan käyttöön liittyvä toimi (osakkeiden merkintä / palkan nostamista, niiden myyminen / palkan käyttöä). Sillä, että toimenpiteet käytännössä toteutetaan yhdessä, ei ole asiassa merkitystä. Tällä järjestelyllä vain pyritään hoitamaan käytännössä osakkeiden merkintä ja niiden myynti siten, että optionhaltija saa osakkeiden myynnistä tuoton itselleen tavallisen pörssikaupan ajassa eli huomattavasti nopeammin kuin silloin, kun ensin merkitään osakkeet ja sitten erillisellä toimeksiannolla ne myydään eikä optionhaltijan tarvitse käyttää rahaa osakkeiden merkitsemiseen, vaan osakkeiden merkintähinta katetaan osakkeiden myynnistä saaduilla varoilla. Apuna käytetään muun muassa osakelainausta.

A:lta perityt cashless exercise -toimeksiantoon liittyvät kulut tulee näin ollen jakaa niin, että siltä osin kuin ne kohdistuvat osakkeiden merkintään, ne ovat ansiotulon hankkimisesta johtuneita menoja ja siltä osin kuin ne kohdistuvat merkinnällä saatujen osakkeiden luovutukseen, ne luetaan osakkeiden luovutuksesta saatavan voiton määrää laskettaessa voiton hankkimisesta aiheutuneisiin menoihin.

Keskusverolautakunta oli yksimielinen siitä, että käypänä hintana osakkeita merkittäessä on hakemuksessa tarkoitetuissa olosuhteissa pidettävä sitä hintaa, jolla osake merkinnän jälkeen heti myydään. Esimerkkikaaviossa käytettäessä apuna osakelainausta osakkeiden merkinnän ja lainattujen osakkeiden myynnin välillä on kolme päivää. Kurssierot näiden ajankohtien välillä saattavat olosuhteista riippuen olla huomattaviakin. Näin ollen myyntipäivän hinta ei välttämättä kuvaa osakemerkintähetken käypää arvoa. Osakemerkintä ja osakkeiden myyminen ovat erillisiä toimenpiteitä. Näin ollen tästäkään syystä osakkeiden myöhemmälle myyntihinnalle ei ole mitään syytä antaa etuuden arvostuksessa merkitystä. Kun kysymys on vielä julkisen vaihdannan kohteena olevasta osakkeesta, jonka hinnoittelu osakemerkintäpäivänä ei tuota ongelmia, ei tulkintaa voida perustella edes käytännön syillä. A:n saama palkanluontoinen etuus tulisi arvostaa osakemerkintäpäivän keskikurssin mukaan. Näin tapahtuu optio-ohjelman nojalla saadun etuuden arvostus niidenkin työntekijöiden osalta, jotka pitävät merkitsemänsä osakkeet, eikä hakijan saaman etuuden arvostus voi tässäkään mielessä tapahtua eri periaatteen mukaan.

A on asiassa antamassaan vastineessa vaatinut, että veroasiamiehen valitus hylätään. Veroasiamiehen tulkinta cashless exercise -toimeksiannon luonteesta on virheellinen, mikä johtunee virheellisestä käsityksestä ennakkoratkaisuhakemuksen liitteenä olevassa esimerkkikaaviossa selvitettyjen cashless exercise -toimeksiannon eri vaiheiden merkityksestä.

Osakkeiden merkinnän ja niiden myynnin välillä ei cashless exercise -toimeksiannossa kulu kolmea päivää, vaan osakkeiden myynti seuraa välittömästi osakkeiden merkintää eli koko cashless exercise -toimeksianto toteutetaan käytännössä samalla hetkellä. Näin ollen veronalaisen työsuhdeoptioedun määrittämisessä tarvittava osakkeiden käypä arvo optioiden käyttöhetkellä on tarkalleen tiedossa ollen osakkeiden myyntihinta. Toimeksiannon selvitykseen eli rahojen tilittämiseen kuluu kaaviossa esitetyllä tavalla kolme päivää. Maksettavan rahasuorituksen määrä on kuitenkin optioiden käyttämishetken mukainen osakkeiden hinta pörssissä vähennettynä osakkeiden merkintähinnalla sekä toimeksiantokuluilla. Kurssieroa optioiden käyttämisen eli osakkeiden merkinnän ja osakkeiden myynnin välillä ei synny.

Verohallituksen työsuhdeoptioiden verotuksesta antamassa ohjeessa dnro 1614/31/2002 todetaan, että määritettäessä veronalaisen työsuhdeoptioedun arvoa julkisesti noteeratun osakkeen käypänä arvona voidaan käyttää merkintäpäivän keskikurssia. Tälle ohjeelle tulee antaa se merkitys, että keskikurssia voidaan käyttää, ellei käyvästä arvosta ole saatavissa tarkempaa selvitystä.

Cashless exercise -järjestelyssä saadun veronalaisen työsuhdeoptioedun perusteena oleva B Oyj:n osakkeen käypä arvo cashless exercise -toimeksiannon toteuttamisen ajankohtana eli optioiden käyttämishetkellä, joka on käytännössä sama kuin osakkeiden myyntihetki, perustuu ulkopuolisen tahon reaaliaikaiseen kirjaukseen ja on siten kiistattomasti todennettavissa. Näissä olosuhteissa ei ole perusteltua käyttää optioiden käyttämispäivän mukaista osakkeen keskikurssia määritettäessä cashless exercise -järjestelyssä saatavaa tuloverolain 66 §:n 3 momentin mukaista veronalaista työsuhdeoptioetua, vaan osakkeen käypänä arvona on pidettävä osakkeen todellista pörssikurssia optioiden käyttämishetkellä.

Keskikurssin käyttäminen johtaisi sattumanvaraisesti joko pienempään tai suurempaan veronalaiseen työsuhdeoptioetuun, kuin mitä todellinen työsuhdeoptioetu on.

Veroasiamiehen mainitsemassa oikeustapauksessa oli kysymys optio-ohjelmasta täysin erillisestä sopimuksesta, joka tehtiin optionhaltijan ja pankkiiriliikkeen välillä. Raamisopimus terminoinnista tehtiin 27.11.1997. Esimerkiksi vuonna 1998 optionhaltija myi raamisopimuksen puitteissa osakkeita 20.2.1998, mutta merkitsi osakkeet optioillaan vasta 23.4.1998. Optionhaltija voi vain valita, käyttääkö cashless exercise -järjestelyä vaiko jotain kahdesta muusta käyttämistavasta (buy and hold tai sell to cover). Optionhaltija ei voi peruuttaa optio-ohjelman puitteissa antamaansa toimeksiantoa eikä sopia ehdoista, joilla optio-ohjelman hallinnoija C toteuttaa valitun option käyttämistavan. Ehdoista on sovittu B:n ja C:n välillä ja työntekijä sitoutuu näihin ehtoihin. Cashless exercise -järjestelyssä osakkeiden merkintä ja myynti tapahtuvat käytännössä samalla hetkellä.

Kysymys cashless exercise -toimeksiannon kulujen verotuskohtelusta liittyy olennaisesti siihen, katsotaanko cashless exercise -järjestelyyn liittyvien osakkeiden merkinnän ja myynnin muodostavan yhden kokonaisuuden, jossa verotuksellisesti on kysymys työsuhdeoptioiden käyttämisestä ilman, että muodostuisi erillistä luovutusvoittoverotuksen piiriin kuuluvaa transaktiota.

Perusteita jakaa osa cashless exercise -toimeksiannon kuluista luovutusvoittoverotuksen piiriin ei ole, koska cashless exercise -järjestelyssä ei voi saada luovutusvoittoa B Oyj:n osakkeiden kurssinousun kautta.

Kun veronalaisena ansiotulona pidettävä työsuhdeoptioetu on B:n osakkeiden käyvän arvon eli osakkeista saadun myyntihinnan ja optioiden mukaisen merkintähinnan välinen erotus, johtaisi osan cashless exercise -kuluista vähentäminen luovutusvoittoverotuksessa aina luovutustappion syntymiseen. Luovutustappion voisi vähentää vain, mikäli A:lle syntyisi joko samana tai kolmena seuraavana verovuotena omaisuuden luovutusvoittoja. Jos luovutustappion voisi vähentää, verovaikutus olisi voimassa olevan pääomaverokannan mukainen, kun taas cashless exercise -järjestelystä saatuun työsuhdeoptioetuun kohdistuu ansiotuloihinsa soveltuva marginaalivero. Tähän epäsuhtaan ei ole löydettävissä hyväksyttävää syytä.

Veroasiamies on asiassa antamassaan vastaselityksessä katsonut ratkaisevaa asiassa olevan sen, että suhteessa työnantajaan työntekijä voi nostaa palkkansa vain merkitsemällä osakkeet. Mitä työntekijä näillä merkitsemillään osakkeilla sen jälkeen tekee, on eri toimenpide eli silloin kyse on jo nostetun palkan käytöstä. Sillä, että toimenpiteet käytännössä toteutetaan cashless exercise -tyyppisellä järjestelyllä, ei ole asiassa merkitystä. Koska merkittyjen osakkeiden myynti on nostetun palkan käyttöä, tilanne ei voi olla sellainen, että niiden työntekijöiden osalta, jotka päätyvät pitämään merkitsemänsä osakkeet, palkanluontoisen etuuden arvostus tapahtuisi eri periaatteiden mukaan kuin niiden palkansaajien osalta, jotka päätyvät myymään merkitsemänsä osakkeet. Tästä syystä myös cashless exercise -menettelyä soveltavien palkansaajien osalta palkanluontoinen etuus tulee arvostaa osakemerkintäpäivän keskikurssin mukaan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua ei ole syytä muuttaa. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ismo Talikka, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Marina Äimä.